Ty?n murros ja tasa-arvo

Seuraava teksti perustuu Suomen Akateemisten Naisten Liiton (SANL) Ty?n murros -seminaarisarjassa pit?miini esitelmiin (03.09.2018 Kajaani, 10.10.2018 Helsinki, 20.11.2018 Lappeenranta, 04.02.2019 Lahti, 25.10.2019 Tampere).

Ty?n sanotaan olevan murroksessa. Kokoaikaisten ja pysyvien ty?suhteiden arvellaan korvautuvan osa- ja m??r?aikaisuuksilla, vastentahtoisen yksinyritt?jyyden yleistyv?n ja ty?urien silppuuntuvan. P?tk?t?iden, keikkatalouden ja ep?varmuuden oletetun kasvun seurauksena palkkaty?n yhteiskunnallisen merkityksen pel?t??n murenevan.

Tilastot eiv?t onneksi tue n?in pessimistist? kuvaa uudesta aiempaa sirpaleisemmasta ja ep?varmemmasta ty?el?m?st?. Vakituinen kokoaikainen palkkaty? on edelleen yleisin ty?nteon muoto eiv?tk? ep?tyypilliset ty?suhteet ole t?ll? vuosituhannella juuri yleistyneet. Itsens? ty?llist?misen trendi on kohoava, mutta vastentahtoinen pakkoyritt?jyys on onneksi melko harvinaista.

Valitettavaa kuitenkin on, ett? monet ty?el?m?n sukupuolittuneet ja eriarvoisuutta tuottavat rakenteet ovat s?ilyneet muuttumattomina. Esimerkiksi p?tk?ty?t keskittyv?t naisille. Tilastokeskuksen mukaan vastentahtoinen m??r?aikaisuus on kaikkein yleisint? 35–44-vuotiailla naisilla: t?m?n ik?isist? naisista jopa yhdeks?n kymmenest? nime?? pysyv?n ty?n puutteen m??r?aikaisuutensa syyksi.

Vastentahtoinen osa-aikaty? on sekin ongelma erityisesti naisille. Nelj? viidesosaa vastentahtoisesti osa-aikaty?t? tekevist? on naisia. Monet heist? ty?skentelev?t pienell? palkalla v?hitt?iskaupan sek? hotelli- ja ravintola-alan palveluissa, joissa kokoaikaista ty?t? ei riit? kaikille halukkaille.

Vastentahtoisen osa-aikaty?n ja m??r?aikaisuuksien keskittyminen naisille on selv? tasa-arvo-ongelma, joka osaltaan selitt?? naisten pienituloisuutta ja palkkaeroa miehiin n?hden. Naisten ja miesten palkkaero vahvistaa my?s kotitalousty?n ja lastenhoidon sukupuolittuneisuutta, mik? syvent?? ep?tasa-arvoa. Hoivavastuun kasautuminen naisille heikent?? ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja pitk??n jatkuva koti?itiys pienent?? el?kekertym??.

Kaiken t?m?n lis?ksi naiset kohtaavat ty?el?m?ss? miehi? enemm?n syrjint?? ja lasikattoja urakehityksens? tiell?. Mik? selitt?? sukupuolten v?lisen ep?tasa-arvon pysyvyytt? ja mit? tasa-arvoisemman ty?el?m?n eteen voisimme tehd??

Segregaatio eli ammattien jakautuminen naisten ja miesten t?ihin on suomalaista ty?el?m?? leimaava piirre ja tasa-arvon kehityksen pahin pullonkaula. Segregaatiota pit?isi purkaa ennen kaikkea asenteisiin vaikuttamalla jo varhaiskasvatuksesta alkaen, mutta my?s konkreettisempia keinoja segregaation purkamiseksi tarvitaan.

Suomessa ainoat lakis??teiset sukupuolikiinti?t koskevat valmistelevia toimielimi? erityisesti kunnissa ja valtiolla, mik? ei riit?. Palkkasalaisuudesta luopuminen olisi sekin t?rke? askel nykyist? tasa-arvoisempaan ty?el?m??n.

T?rkeint? kuitenkin olisi sukupuolin?k?kulman valtavirtaistaminen. Arvot ja asenteet muuttuvat valitettavan hitaasti, mutta segregaatio tuskin j?? historiaan ennen kuin osaamme ottaa sukupuolin?k?kulman huomioon kaikessa toiminnassamme.

Lue lis?? teoksesta Ty?el?m?n myytit ja todellisuus:

Tuija Koivunen & Satu Ojala & Tiina Saari & Niina Viitasalo (2017) Sukupuolten tasa-arvo ty?el?m?ss?. Teoksessa Pasi Py?ri? (toim.) Ty?el?m?n myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus.