Palautetta STM:n digitalisaatiostrategiaan

Sosiaali- ja terveysministeri? kuulee parhaillaan sidosryhmi? sote-digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiaty?st?. Ks. tarkemmin: https://stm.fi/tapahtumat/2023-09-12/keskustelutilaisuus-sote-digitalisaation-ja-tiedonhallinnan-strategiatyosta.

Osallistuin ensimm?iseen tilaisuuteen 4.9. T?ss? muutamia huomioita.

Tavoitteiden saavuttaminen on sijoitettu vuoteen 2035.

T?ss? ollaan tosiaan luomassa pitk?j?nteist?, hallituskaudet ylitt?v?? strategiaa. T?ht?in on vuodessa 2035 ja polkua sinne on sitten pilkottu pienempiin palasiin. Tai n?in siis ilmeisesti pit?isi olla. Esitetyss? materiaalissa ei juurikaan k?y ilmi, mink?lainen on ensimm?isen viiden vuoden osa-strategia. Joillekin teht?ville on kyll? asetettu joitakin aiempia p?iv?m??ri?.

Nuo vuodelle 2035 asetetut tavoitteet kyll? h?mm?stytt?v?t visiottomuudellaan.

Vuonna 2035 intoillaan kenties ensimm?isest? miehitetyst? lennosta Marsiiin. Pit?isik? ennemmin suunnitella interplanetaarista tiedon jakamista? Silloin saattavat my?s synty? ensimm?iset ihmiset, jotka eiv?t koskaan kuole. Tai voivat edistyneiden hoitojen ja edistyneen terveysteknologian avullla el?? 300- tai 500-vuotiaiksi.

Tai vakavasti ottaen, vuonna 2035 on elossa paljon v?hemm?n ihmisi?, joille digitalisaatio olisi jotakin uutta. Siit? ei tarvinne juurikaan en?? huolehtia. Mik?li strategia luodaan oikein, my?sk??n tietojen k?sin kirjaamiseen ei tarvitse kiinnitt?? huomiota. Valtaosan ty?suoritteista tulevat tekem??n robotit ja jokainen k?ytetty ty?v?line ja tarvike hoitaa omalta osaltaan tietojen kirjaamisen itsen?isesti. Voisiko yhten? strategian k?rken? ja konkreettisena tavoitteena olla, ett? vuonna 2035 tietojen k?sin siirt?misest? paikasta tai laitteesta toiseen on p??sty kokonaan eroon?

Olisi hyv?, jos strategiassa muutenkin avattaisiin v?h?n sit?, milt? maailma muuten n?ytt?? vuonna 2035, ja sidottaisiin tavoitteita siihen. Avuksi voisi ottaa vaikkapa Sitran megatrendiraportit tai megatrendikortit tai vanhemmat hyv?t kortit.

Tietojen jakamisen laajempi konteksti

Vuoteen 2035 liittyen ainakin lienee melko varmaa, ett? teko?lyn teollinen vallankumous on tuolloin jo t?ydess? vauhdissa. N?ill? n?kymin olennaisin kysymys t?ss? on geopoliittinen ulottuvuus. Kehitty?kseen tehokkaaksi, teko?ly tarvitsee dataa. Mit? enemm?n ja mit? laadukkaampaa, sen parempi. T?ll? hetkell? l?hes kaikki data kertyy Yhdysvaltain l?nsirannikon yrityksille ja Kiinan megasovelluksille. Eurooppa on j??m?ss? sivustakatsojaksi. EU-tasolla ponnistellaan todella vahvasti, ett? Eurooppaan saataisiin synnytetty? omia, kansalaisen oikeuksia kunnioittavia datan jakamisen ekosysteemej?. Jotta dataa k?sitelt?isiin t??ll?kin ja jotta my?s eurooppalaisella teko?lyll? olisi mahdollisuus kehitty?.

Strategiassa on ilmeisimmin l?hdetty liikkeelle sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden koetuista ja kansalaisten oletetuista tarpeista. Se on t?rke??, mutta tarkastelua ei saisi rajata vain niihin. Strategia pit?isi kytke? my?s laajemmin tietojen jakamisen yleiskuvaan. Kanta-j?rjestelm?n kehitt?misen sijaan k?rjeksi voisi ottaa European Health Data Space -hankkeen ja tarkastella sit?, kuinka Kanta ja kaikki muut j?rjestelm?t voivat edesauttaa siin?, ett? EHDS voisi saavuttaa parhaan potentiaalinsa.

Vertailu aiempaan strategiaan

Jos strategiaa vertaa kymmenen vuotta sitten julkaistuun Sote-tieto hy?tyk?ytt??n 2020 -strategiaan, ei tuossa oikeastaan ole mit??n uutta. T?m? strategia ehk? sanoittaa tarkemmin, ett? valtaosan asioinnista pit?isi olla digitaalista (niille ihmisille ja niiss? k?ytt?tapauksissa, joihin se sopii), mutta tuo taisi kyll? olla edellisenkin strategian ajatus. Samoin yhdess? kohdassa mainittu ekologinen kest?vyys on ehk? uusi, mutta siihen itse strategia ei pureudu mill??n tavalla.

Muuten strategiassa on oikeastaan otettu vain takapakkia.

Kun 4.9. j?rjestetyss? keskustelutilaisuudessa kyseenalaistin laimeita tavoitteita pitk?ll? aikav?lill?, vastaus oli, ett? kokemushan osoittaa, kuinka hitaasti asiat t?ll? alalla muuttuvat. Minusta t?m? on vakava ajatusharha.

Kannattaisi huomioida ?skeinen pandemia-aika, etenkin sen alkuhetket. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla saatiin aikaan todella merkitt?vi? muutoksia muutamissa viikoissa! T?m? on mahdollista, kun toimijoille annetaan lupa ja mahdollisuus kehitt?? omaa toimintaansa!

On todellakin totta, ett? aiemman Sote-tieto hy?tyk?ytt??n 2020 -strategian toimeenpano on edennyt todella hitaasti ja tulokset ovat olleet laihoja. Mutta uskoakseni kyse ei ole siit? ,ett? t?ll? alalla asiat vain tapahtuvat todella hitaasti. Kyse on siit?, ett? valitulla toimeenpanon mallilla ne etenev?t hitaasti tai eiv?t ollenkaan. Ja se on nimenomaan asia, johon tulisi puuttua!

Niin kutsuttu kansallinen kehitt?minen on t?ll? hetkell? massiivinen pullonkaula sote-digitalisaation etenemiselle. Kun kaikkeen tekemiseen vaaditaan THL:n m??rittelyit? ja Kelan toteutusta, ja kun n?ill? organisaatioilla kuitenkin on vain rajallisesti osaavaa henkil?st?? k?ytett?viss??n, on luonnollista, ett? yksinkirtaistenkin muutosten tekemisess? kest?? v?hint??nkin kuukausia. Ja monet muut pienet muutokset j??v?t odottamaan josko seuraavan vuoden budjetista tai seuraavalla hallituskaudella saataisiin m??r?raha sen edist?miseen. T?m? ei ole mill??n muotoa kest?v? tapa toimia!

Kannustimet kuntoon

Edell? mainitun osalta kansallisen kehitt?misen yleinen puolustus on, ett? kyll?h?n sinne Kanta-palveluihin on tehty n?it? ja n?it? toiminnallisuuksia, mutta asiakas- ja potilastietoj?rjestelmiss? ei olla otettu niit? k?ytt??n.

T?m?nkin osalta olisi hyv? avata silm?t ja pohtia, miksi n?in on. Itselleni vaikuttaa ilmeiselt?, ett? on tosiaan keskitytty toiminnallisuuksien rakentamiseen, mutta on unohdettu niiden k?ytt??nottoon ohjaavat kannusteet.

Uudessa strategiassa t?m?kin kannattaisi ottaa huomioon ja l?hesty? asioita uudella tavalla. Jokaisen uuden kansalliseen infrastruktuuriin rakennettavan toiminnallisuuden osalta olisi mietitt?v? (ja my?s rahassa laskettava) ne kannusteet, jotka palkitsevat merkitt?v?ll? tavalla ensimm?isi? uuden toiminnallisuuden k?ytt??n ottavia tahoja ja my?s ne velvoitteet ja sanktiot, joilla kannustetaan viimeisi?kin toimijoita vuosien j?lkeen viimeinkin hypp??m??n kyytiin.

T?h?n menness? velvoitteita ja sanktoita on kyll? n?kynyt. Mutta pit?isi ymm?rt??, ett? niill? saadaan vasta ne viimeisimm?t toimijat mukaan ja vasta viimeisess? vaiheessa. Kehitys kulkee paljon paremmin, kun varhaisille omaksujille rakennetaan kunnolliset kannusteet toteuttaa ominaisuudet ajoissa. T?t? kautta syntyy tuotteita ja toteutuksia, joita my?hemm?ss? vaiheessa mukaan liittyv?t voivat sitten hy?dynt?? edullisemmin.

Jos n?ytt?? silt?, ett? rahaa ei riit? kannusteisiin, pit?? luopua osasta tekemisest? ja suunnata resursseja uudelleen. Kannattaa pit?? mieless? pandemian alkuhetket ja se, kuinka toimijoilla on tarvittaessa kyky saada asioita aikaan ilman kansallista kehitt?mist?kin. Ja kuinka esimerkiksi koronavilkku saatiin toteutettua murto-osalla siit? budjetista, jonka THL arveli toteutukseen tarvittavan.

Digitaaliset terapiat

Yksi merkitt?v? asia, joka strategiasta loistaa poissaolollaan on digitaaliset terapiat. Kun kysyin tuosta tilaisuudessa, vastaus oli, ett? ne eiv?t varsin kuulu t?st? strategiasta vastaavan ryhm?n toimenkuvaan. Kuitenkin, jos on kyse sote-digitalisaatiosta, tuon pit?isi olla aivan strategian k?rjess?.

Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa on jo mallit, joissa l??k?ri voi m??r?t? reseptill? sovelluksen ja vakuutusyhti?t korvaavat sovelluksen kustannukset. Samalla tavalla kuin noissa maissa toimitaan esimerkiksi l??kkeiden ja hoitotarvikkeiden suhteen. Mallit my?s huomioivat digitaalisten terapioiden muna-kana-ongelman. Palveluita ei oteta k?ytt??n, kun niiden toimivuudesta ei ole n?ytt?? ja n?ytt?? ei saada, koska niit? ei oteta k?ytt??n. Kaikissa malleissa sovellus voidaan ottaa k?ytt??n ja sen k?ytt??n ottoon kannustetaan varhaisessa vaiheessa ja hintaa s??det??n sitten j?lkik?teen, kun n?ytt?? kertyy.

T?m? malli pit?isi kiireesti sovittaa my?s pohjoismaiseen verovaroin kustannettuun julkiseen terveydenhuoltoon nojaavaan j?rjestelm??n. Yksinkertaistaen: digitaaliset terapiat pit?isi saada Kela-korvattaviksi. Meid?n pit?isi keskustella esimerkiksi siit?, pit??k? sovellusten vaikuttavuus todistaa Suomessa tai Pohjoismaissa erikseen, vai riitt??k? se, ett? n?ytt? on saatu ja hintataso sovittu esimerkiksi Saksan DiGA-mallissa?

T?st? ei siis puhuta lainkaan sote-digitalisaation strategiassa. Syy ei saa olla se, ett? t?m? nyt ei vain kuulunut kenenk??n toimenkuvaan. My?sk??n strategiassa mainittua hyvinvointisovellusten (eri asia!) liiketoimintamallien edist?mist? ei varmaankaan kannata edist?? digitaalisten terapioiden korvattavuudesta erill??n.

Ota kantaa!

Strategiasta p??see siis viel? antamaan palautetta. Ajattelin itsekin laittaa viel? yksityiskohtaisempaa palautetta esimerkiksi valittuihin yksitt?isiin teht?viin liittyen.

Osallistuthan sin?kin? Mik?li jokin yll? olevassa resonoi, ota vaikka kopio ja l?het? se palautteena. Se, ett? asia on sanottu kerran, ei v?ltt?m?tt? riit?. My?s palautteen m??r?ll? on merkityst?.

Ja t?ll? kaikella on mit? suurimmalla todenn?k?isyydell? vaikutusta siihen, kuinka sinua ja l?heisi?si tulevaisuudessa hoidetaan.

Palautelomake on tuolla: https://link.webropolsurveys.com/S/D9867ACF1CA05AFB.