Olisikohan aika luopua kansallisesta terveydenhuollon tietoj?rjestelm?kehitt?misest??
T?m?n vuoden joulukuun ensimm?isen? p?iv?n? Kanta-tietojen piti avautua kansalaiskeskeisten sovellusten saataville. Saataville piti tulla l??kem??r?ysten, siis reseptien, tiedot. Nyt, kuukautta aikaisemmin, hallituksen esityksen mukaan tuota m??r?aikaa ollaan lykk??m?ss? viidell? vuodella eteenp?in. Kyll?, viidell? vuodella, lokakuuhun 2027! Huh-huh ja huokaus.
Lain 13 §:n 5 momentin mukaista tietojen luovuttamista hyvinvointisovelluksen kautta sovelletaan viimeist??n 1 joulukuuta 2022.
T?ll? hetkell? voimassa oleva laki s?hk?isest? l??kem??r?yksest?. Rajapinta avataan sovelluksille t?m?n vuoden joulukuun alussa.
Lain 20 §:n 4 momenttia sovelletaan hyvinvointisovellusten osalta viimeist??n 1 p?iv?n? joulukuuta 2023.
T?ll? hetkell? voimassa oleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen s?hk?isest? k?sittelyst?. Muut terveystiedot tulevat sovellusten saataville viimeist??n ensi vuoden joulukuussa.
Potilastietojen luovuttaminen hyvinvointisovelluksille lain 74 §:n 2 momentin mukaisesti tulee toteuttaa valtakunnallisiin tietoj?rjestelm?palveluihin viimeist??n 1 p?iv?n? joulukuuta 2024, reseptikeskukseen tallennettavien l??kem??r?yst? osalta kuitenkin viimeist??n 1 p?iv?n? lokakuuta 2027.
Eip? sittenk??n! Viime torstaina, kuukausi ennen rajapinnan avautumisen m??r?aikaa, l?v?ht?? uusi hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen k?sittelyst? sek? siihen liittyviksi laeiksi.
Meill? ei kansakuntana kerta kaikkiaan ole en?? varaa t?llaiseen s?ssimiseen!
Kyse ei todellakaan ole yksitt?istapauksesta, vaan t?m? on vain yksi askel lis?? todella surullisessa jatkumossa.
Kanta-j?rjestelm?? voidaan pit?? edistyksellisen? saavutuksena vuosituhannen alussa. Mutta ik?v? kyll? sen tuomat hy?dyt hoitoty?lle ovat j??neet hyvin vaisuiksi verrattuna valtavaan potentiaaliin. Potilastietoj?rjestelm?t eiv?t viel?k??n n?yt? potilaiden kokonaiskuvaa, vaan terveydenhuollon ammattilaisten t?ytyy aina erikseen k?yd? katsomassa tietoja jonkin Kanta-katselimen kautta. Puhumattakaan siit?, ett? algoritmit voisivat automaattisesti louhia tietoja.
Omatietovaranto puolestaan ei ole onnistunut yht??n miss??n. Yli kuuden vuoden j?lkeen j?rjestelm??n on kytkettyn? nelj? sovellusta, sovellukset eiv?t jaa kesken??n tietoja mill??n tavalla, eik? Omatietovaranto lainkaan helpota tietojen jakamista terveydenhuollon ammattilaisille - pikemminkin vain vaikeuttaa sit?.
Ja sitten on aloitteita kuten Palveluvaaka, jonka kehityksest? on sent??n tavallaan jo luovuttu, mutta jota ehk? silti viel? toteutetaan.
Yhteist? kaikille n?ille on, ett? n?m? ovat hankkeita, joita yritykset mielell??n toteuttaisivat ja tuotteistaisivat k?ytt??n Suomessa ja veisiv?t sen j?lkeen maailmalle ja toisivat sielt? maailmalta verotuloja ja sit? kautta hyvinvointia Suomeen. T?t? kansallisen kehitt?misen malli ei mahdollista, vaan kansallisesti kehitetyt ratkaisut ovat ainoastaan rahareiki?. Ja kun kyvykkyys toteuttaa noita ratkaisuja on mik? on, ei niist? my?sk??n saada mit??n hy?ty? terveydenhuollolle tai hyvinvoinnille.
Onkin kai l?hes mahdotonta toteuttaa hyvi? palveluita mallilla, jossa t?ytyy nelj? vuotta etuk?teen m??ritell?, mit? on tarkoitus tehd? ja kuinka paljon rahaa se vaatii. Yrit? nyt siin? olla ketter? ja innovatiivinen. Mutta t?llaiseen malliin ajaa se, ett? tilaukset toimittajalta t?ytyy kirjoittaa laeiksi.
Ik?vint? on, ett? kaikki t?llaiset hankkeet ovat massiivisia h?irik?it? markkinoilla. Kun valtion taholta luvataan kehitt?? hyvinvointisovellusten ekosysteemi tai sotepalveluiden hakemisto ja vertailupalvelu, yrityksill? ei oikein ole mahdollisuutta kehitt?? vastaavaa palvelua Suomen markkinoille. Palvelua, joka todenn?k?isesti kuitenkin kehittyisi nopeammin, toimisi paremmin ja jonka liiketoimintamalli toimisi terveell? pohjalla niin, ettei sen kehitt?miseen ja yll?pit?miseen t?ytyisi vain jatkuvasti heitt?? lis?? ja lis?? yhteiskunnan rahoja.
Yksi huomionarvoinen asia on my?s se, ett? n?ille hankkeille ei aseteta mink??nlaisia kriteereit?, joiden perusteella voitaisiin jossakin vaiheessa arvioida, onko tavoitteisiin p??sty tai onko realistista, ett? niihin tullaan koskaan p??sem??n. Kuinka monta kertaa esimerkiksi Omatietovarannon osalta t?ytyy viel? todeta, ett? tuolle nykyisell? mallilla tuotetulle palvelulle ei kertakaikkiaan ole mink??nlaista tarvetta ja ett? siit? ei saada mink??nlaista hy?ty? terveydenhuollolle eik? kansalaisten hyvinvoinnille?
No, ei varmaankaan kuitenkaan ole realismia luopua t?st? julkisen palvelukehityksen puuhastelusta ainakaan kovin nopealla aikataululla. Mutta konkreettinen parannusehdotus nyt esitettyyn hallituksen esitykseen on se, ett? pidet??n ne nyt voimassa olevassa asiakastietolaissa ja l??kem??r?yslaissa olevat siirtym?ajat ennallaan, eik? lyk?t? niit? eteenp?in vuosien p??h?n. T?m? mahdollistaisi yrityksille edes jonkinlaisen mahdollisuuden osallistua terveydenhuollon digitalisaation edist?miseen. Luotaisiin edes jonkinlaiset edellytykset yhteisty?lle t?yden monopolisoinnin sijaan.
Tiedonhallinnan projektikoordinaattori. Data governance with a twist of AI. Master of welfare technology. Student of health and human services informatics. Nurse. Public health nurse #Cybersecurity enthusiast
2 年Ajatuksia her?tt?v? nosto ja her?? kysymys, j?rjestelm?kehityksen kest?ess? 10 vuotta, se on valmistuessaan jo vanha.
Co-Owner Wointi Limited, Public health care innovations, there is no data like RWD, which tells you a story worrth listening. Specialist t in General Practice, MD, PhD, Subspecialist in eHealth.
2 年T?ss? kaksi vastakkaista asiaa eli tieto halutaan kasata yhteiseen k?ytt??n mutta sitten hallita sen k?ytt?? aplikaatioiden/erillisten tietokantojen kautta. Olisi varmasti melko lyhyell?kin ajalla hy?ty? tuovaa kasata relevantti tieto itsess??n yhteen kasaan ja antaa sitten siihen rajapinta hallittua hy?dynt?mist? varten. Silloin kehitt?j?t olisivat samoilla ev?ill? matkassa. Valmiita alustaratkaisuja on tarjolla jotka osaavat j?rjestelmien eri tiedon formaatteja k?sitell?. T?h?n liittyy my?s ajatus siit?, ett? tiedon omistaja ei ole organisaatio vaan kansalainen. Tieto seuraa kansalaista eik? organisaatiorajoja jotka pitkin metsi? ja maita halkovat tiedon kulkua. Siirrytt?isiin kilpailemaan siit? kuka osaa k?ytt?? tietoa parhaiten. T?t? parasta tapaa olisi my?s helpompi levitt??. Voisi hillit? my?s n?iden tietoaltaiden rakentamista ja hajanaisuutta.
Sr. Account Manager at Amazon Web Services (AWS)
2 年Eik? siit? ole pitk? aika kun er??ss? mielipidekirjoituksessa ehdotettiin sit?, ett? er?s julkishallinnon toimija rakentaisi yhden SOTE-ICT j?rjestelm?n koko maahan. Meill? kun on vain 5,5 miljoonaa asukasta.
??20+ Yrs in Technology ?? MBA in Digital Business Development ?? MBA in Information Systems Management ?? M.Sc. (Tech) in SW Systems & Technologies ?? Requirement Specialist @ HSL (Helsinki Region Transport)
2 年Pidet??n se tunkki kuitenkin. Tehd??n tarvittavat s??d?t oppiminen edell? ja sitten uutta tekemisen vaihdetta silm??n.? Hiukkasen isompien j?rjestelmien rakentaminen ei ole koskaan ollut itsest??nselvyys. Ratkaisevaa on sitoutuminen vastoink?ymiset huomioiden matkalla vastaan tulevina realiteetteina. Ja lopuksi: mit? tarjolla tilalle, jos heitet??n pyyhe keh??n t?ss? tilanteessa? Back to square one, josta l?hdettiin alun perin liikkeelle?
Client Relations Manager, eHealth - Associate Professor, eHealth product development
2 年T?ll? saralla kansallisesta tietoj?rjestelm?kehitt?mist? – ja kansallisen tietoj?rjestelm?n kehitt?misest? – on puhuttu pitk??n ja teema on nostettu tasaiseen tahtiin esille t?ll?kin foorumilla. On ollut mielenkiintoista seurata mit? kent?ll? on tapahtunut vuosien ja vuosikymmenien aikana. Viitetietoj?rjestelm?t, Kanta-palvelut, Palveluvaaka, Taltioni, OmaKanta… ovat vain yksitt?isi? merimerkkej? suomalaisten tietoj?rjestelm?hankkeiden myrsky?v?ll? merell?. Monessa n?iss? on ollut hyv? idea takana, toteutus on vain ik?v?n usein mennyt karille – tai on voitu puhua v?hint??nkin k?likosketuksesta. Hankkeiden kompuroinnista huolimatta, olisin itse hieman varovainen uskossani siihen, ett? jokin kaupallinen j?rjestelm? olisi automaattisesti parempi vaihtoehto. Jos esimerkiksi APTJ on merkitt?vilt? osin toteutettu maassa, jossa on erilainen hoitokulttuuri ja p?ivitt?inen (kliininen) ty? on organisoitu eri tavalla, on vakavana riskin? ty?n ja teknologian ristiriita. Mutta jos kansalliset aloitteet vedet??n l?hes s??nn?nmukaisesti kiinni rantahietikkoon, eik? kaupassa oikein ole sopivaa vaihtoehtoa, mit? pit?isi tehd?? Olla tekem?tt? mit??n isompaa ja keskitty? integrointiin? Ei taida sek??n ihan autuaaksi tehd?.