Muutoksesta murrokseen -digitaalisuuden 20 vuotta

Mist? digimurros tuli ja minne se menee? Miksi nyt suuri kohina, kun digitalisaatio on ollut k?ynniss? jo 20 vuotta? Mik? on ajassamme muuttunut? 

Digimurroksen ensimm?iset idut alkoivat nousta 90-luvun alkupuolella, kun internet tunkeutui ihmisten tajuntaan. Itse olin k?ynnist?m?ss? Suomen ensimm?ist? verkkomediaa Teknilllisess? korkeakoulussa Otaniemess? vuonna 1994. Harva oli samassa veneess? isojen vision??rien kanssa. Pisimm?ll? ajattelussa oli ehk? amerikkalainen MIT:n professori Nicholas Negroponte, joka oli jo vuonna 1995 sit? mielt?, ett? digimurros oli saatu l?vitse. 

Digimurros on l?sn? kaikkialla. Ainakin puheissa, mutta mist? kaikki oikein alkoi? Sijoitusyhti? IPR.VC:n perustajaosakas, pitk??n konsulttina Digital Media Finlandissa toiminut Timo Argillander katsoo median digikehityst? jatkumona, joka on l?htenyt liikkeelle 1990-luvun ensimm?isell? puoliskollla. Silloin alettiin tehd? perinteisi? asioita digitaalisesti. Esimerkiksi musiikkitedostoja alettiin jakaa netiss?. 

- Kiinnostavaa on vaihe, kun alettiin tehd? asioita ihan uudella tavalla. Viimeiset kymmenen vuotta murros on ollut kunnolla k?ynniss? ja monilla aloilla se on vasta tuloillaan, Argillander arvioi.

Johtaja Jukka-Pekka Joensuu tietoverkkoyhti? Ciniasta n?kee viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneen kehityksen taustalla sek? 1990-luvun vaihteessa k?ynnistyneen telemaailman murroksen ett? 2000-luvun alkuun sijoittuvan internetin murroksen. Nyt n?iden kahden yhteinen evoluutio alkaa levitt?yty? uusille teollisuuden alueille ja muuttaa jatkuvasti ihmsten ja yritysten tapaa k?ytt?yty?. 

Joensuu ottaa esimerkiksi matkailualan, joka on pystynyt hy?dynt?m??n digitaalisuutta jakelussa ja tuotannossa. Nykyisin kuluttaja selvi?? matkailupalveluista avaamalla muutaman globaalin sovelluksen ja valitsemalla sopivia matkakohteita. Kaksikymment? vuotta sitten k?veltiin matkatoimistoon. Samassa digi-imussa ovat syntyneet Norwegianin kaltaiset halpalentoyhti?t.

Suomen johtava kyberturvallisuusasiantuntija, professori Jarno Limnéll on sit? mielt?, ett? digitaalinen murros on vasta alkamassa:

- Jos katsotaan, mill? vauhdilla digitalisaatio etenee teollisuudessa, paljonko patenttihakemuksia laitetaan, paljonko yrityksi? perustetaan ja katsotaan 10-20 vuotta eteenp?in, voidaan sanoa, ett? ollaan el?m?ss? vasta teknologiamurroksen aamunkoittoa, h?n visioi. 

Limnell muistuttaa siit?, miten tutkijat ovat ennustaneet, ett? ihmiskunta voi seuraavien 30 vuoden aikana muuttua enemm?n kuin se on muuttunut menneiden 300 vuoden aikana. Esimerkiksi t?n? vuonna syntyvist? ihmisist? 2/3 tulee ty?skentelem??n ammateissa, joita ei viel? edes ole.

Tampereen yliopiston viestint?tieteiden tiedekunnan tutkimusjohtaja Jarmo Viteli hahmottaa digikehityksen my?s erillisin? jaksoina:

- Ensimm?isess? vaiheessa erityisesti hakukoneet tekiv?t ison p?ll?ytyksen ja saivat suuret yleis?t kiinni. Toisessa vaiheessa 2000-luvun alkupuolella tuli sosiaalinen media, Wikipedia ensimm?isen?. Kolmas vaihe on se, kun internetin maailman on siirtynyt k?nnykk??n, Viteli j?rjestelee aikajanaa.

Tekij?noikeusneuvos Viveca Still opetus- ja kulttuuriministeri?st? n?kee muutoksen jatkumona, joka ulottuu kauas tulevaisuuteen. H?n muistuttaa, ett? muutokset tapahtuvat eri tahdissa.

- Digimurros voi pidemm?ll? t?ht?imell? saattaa kyseenalaiseksi monen tekij?noikeuslains??d?nn?n taustalla olevista l?ht?kohdista ja olettamista. Esimerkiksi julkisen ja yksityisen v?linen raja on jo h?m?rtynyt, Still ennustaa.

Mit? digimurros on saanut aikaan ensimm?isen 20 vuoden aikana?

Stillin mukaan my?s esimerkiksi teoksen tekemisen joukkoistaminen tai tulevaisuudessa my?s teko?lyn avulla luodut teokset haastavat tekijyys-k?sitett?.

- Digimurroksen my?t? teosten tekeminen ja saataville saattaminen on lis??ntynyt ja ”demokratisoitunut”. Amat??rit p??sev?t monilla aloilla kilpailemaan markkinoilla ammattimaisten tekij?iden kanssa. T?m? voi aiheuttaa ongelmia ammattimaisen sis?ll?ntuotannon n?k?kulmasta tai ainakin kilpailu kiristyy, Still pohtii.

Digitaalisen median murrosta bisneksen n?k?kulmasta tarkasteleva Argillander taas n?kee, ett? digitalisaatio on mediassa poistanut portinvartijan. Sis?ll?n matka tekij?lt? kuluttajalle on lyhentynyt. 

Kansanedustaja ja digisaarnaaja Jyrki J. Kasvi pit?? digitalisaation keskeisen? ilmentym?n? tuotteiden ja palveluiden henkil?kohtaistumista. Kaikki voidaan r??t?l?id? ihmisten omien tarpeiden mukaan. 

- T?st? seuraa toki my?s ongelmia kuten paljon puhuttu mediakupla, josta saamme vain itse?mme miellytt?vi? uutisia, h?n muistuttaa.

Yksi paljon digikeskustelua her?tt?nyt muutosten kohde on Suomen tuvallisuus. Limnéllin mukaan turvallisuusymp?rist?ss? kaikki on muuttunut entist? kompleksisemmaksi. Syit? on h?nen mielest??n kolme: muutoksen nopeus, sen ennalta-arvaamattomuus sek? digitaalisen ja fyysisen maailman yh? tiiviimpi yhteenkietoutuminen. 

- Kun yrityksiin luodaan turvallisuutta, ajatellaan ett? on digiasiat ja on turvallisuusasiat. Minulle molemmat ymp?rist?t liittyv?t toisiinsa erottamattomalla tavalla. T?m? yhteenkietoutuminen tulee voimistumaan ja monimutkaistumaan, Limnéll ennustaa. 

Toinen muutos, jonka Limnéll on n?hnyt digitalisoitumisen jo tuoneen, on yksil?n vallan ja vastuun kasvu. Jokainen on entist? enemm?n tiedon v?litt?j? ja tiedon tuottaja. Ihminen voi vaikuttaa verkon v?lityksell? my?s globaaleihin asioihin.

- T?m? nostaa ihmisen entist? enemm?n keski??n, kun puhutaan turvallisuudesta.On iso kysymys mietti?, mihin suuntan digitaalista kulttuuriymp?rist?? voidaan kehitt??. Tiivist?isin t?m?n vastuullisuuden kulttuuriin. Nostaisin kansalaistaitoihin ymm?rryksen teknologian kehityksest? ja sen vaikutuksista arkeen ja yhteiskuntaan. T?ss? jokainen n?ytt?ytyy t?rke?n? ja vastuullisena toimijana, Limnéll sanoo. 

Ent? mihin suuntaan ollaan menossa?

Tietoliikenteen matkassa mukana vuosikymmeni? ollut Joensuu ei n?e kehityksess? sin?ns? mit??n uutta, koska maailma on aina muuttunut. H?n kertoi Viestint?foorumissa taannoin kuulleensa, miten sata vuotta sitten Lontoossa suurin ongelma oli hevosen lanta. Ongelma poistui, kun tuli auto.

- T?n??n suurin ongelmamme on, ett? hukumme saasteisiin, jotka autot tuottavat. Tulevaisuudessa t?m?kin tulee mahdollisesti muuttumaan, Joensuu muistelee tarinaa.

H?nen mielest? tulevaisuutta ei tarvitse ennustaa, koska aiheesta on paljon tutkimuksia. Alat, jossa on rutiininomaisia teht?vi?, tulevat v?istym??n, koska koneet hoitavat teht?v?t tehokkaammin ja v?hemmill? virheill?. Sen sijaan p??ttelykyky? ja asioiden yhdist?mist? vaativat teht?v?t lis??ntyv?. 

- T?n? p?iv?n? ehdottomasti suurimmat haasteet littyv?t henkiseen jaksamiseen ja t?m?ntyyppisiin haasteisiin, Joensuu tiivist??. 

Kasvi n?kee merkitt?vimp?n? muutoksena yht? suuren kasvun ty?n tuottavuudessa kuin on n?hty teollistumisen aiemmissa vaiheissa:

- Ja kuten aiemmin, osa t?st? tuottavuuden kasvusta voidaan jyvitt?? ty?ntekij?ille lyhentynein? ty?aikoina ja parempana palkkana. Se ei ole kuitenkaan itsest??n selv??, h?n toteaa. 

Kaikki haastateltavat n?kev?t teknologian nopean kehityksen yhten? suurena kehityslinjana. Sen kumppaniksi on useampia tarjokkaita. 

Argillander korostaa mediamaailmassa ansainnan mallien muutosta. Kun nykyisin bisnekset rakentuvat sis?lt?maksujen ja mainosansainnan ymp?rille, tulevaisuudessa tarvitaan lis?? puroja. Verkkokauppa on Argillanderin mielest? hyv? esimerkki t?st?. Ennen kuluttaja n?ki mainoksen ja meni kauppaan, nyt h?n n?kee mainoksen ja voi samantien tehd? ostoksen. 

Koulutuksessa Viteli n?kee positiivisena sen, ett? digimurros h?vitt?? turhat luennot ja turhat asioiden muistiin kirjoittamisen. Huonona puolena h?n n?kee sen, ett? vuorovaikutus oppilaiden kanssa v?henee.

- Yhteistoiminnallinne ty?skentely sek? virtuaalisesti ett? face-to-face lis??ntyy. Kouluinstituutioista rakennuksina tulee enemm?n vurovaikutuksen paikkoja ja kohtaamispaikkoja.

Still taas uskoo, ett? digimurroksella voi olla vaikutuksia my?s tekij?noikeuden kollektiiviseen lisensiointiin. Toisaalta teosten massak?ytt? n?ytt?isi lis??ntyv?n, mik? lis?isi kollektiivisen lisensioinnin tarvetta, toisaalta digitekniikka saattaa pian mahdollistaa suoran sopimisen tilanteissa, jotka aiemmin eiv?t olleet mahdollisia. 

• Ehk? tulevaisuudessa suoran sopimisen ja kollektiivisen lisensioinnin v?limaastoon syntyy ”oikeusp?rssej?” tai ”tekij?noikeusportaaleja”, h?n visioi.

Luopumisen tuska yhdist??

Digitalisaatio on ameeban lailla eri suuntiin pullisteleva alkuel?in. Se etenee kovin eri tahtia eri sektoreilla. Kun mediassa digimurros alkoi yli 20 vuotta sitten, pankkisektorilla, ty?el?m?ss? ja koulutuksessa opetellaan el?m??n digitalisaation kanssa ja monille aloille se on vasta tulossa. Ytimess? kaikilla sektoreilla on vanhasta luopumisen tuska ja vaikeus sopeutua uudenlaiseen ajatteluun. 

- Rakenteet ja prosessit eiv?t ole kyenneet l?yt?m??n digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Haitat ovat n?kyviss?. T?m? liittyy olemassa olevaan koulutuksen toimintakulttuuriin, sanoo Viteli, joka on seurannut sek? digitalisaatiota ett? koulutuksen kehityst? aitiopaikalta vuosikymmeni?.

H?n n?kee, ett? kehityksess? ollaan vasta alkutekij?iss? ja parhaillaan kipuillaan pahasti, kun haetaan uusia toimintamallleja. H?n ei usko, ett? l?ytyy pikaratkaisuja, vaan asiat menev?t kuten ovat menneet t?h?nkin asti. 

- L?ytyy koulutuksen ammattilaisia, jotka kokeilevat ja soveltavat k?yt?nn?ss? ja tietysti tieteellisesti asiaa tutkitaan. Menn??n ehk? vuosikymmeni?, ett? ollaan tilanteessa, ett? on jotain parempaan. Digiaika tuo koko ajan uusia ulottuvuuksia, Viteli summaa.

Limnéll n?kee muutoksen keskeiseksi moottoreiksi teknologian ohella kulttuurin. Sen puolella muutokset ovat hitaita. Limnéll puhuu luopumisen vaikeudesta. Siit?, miten ihmismieli menee kohti tuttua ja turvallista. 

- T?st? tullaan keskustelemaan rivien v?liss? ja riveill?. Asennemuutos jarruttaa v?ltt?m?t?nt? kehityst?. Mit? nopeammin pysytt??n muuttumaan ja miten nopeasti pystyt??n hypp??m??n uuteen, sen parempi, h?n toteaa ja tarjoaa viiden vuoden aikaikkunaa. 

Argillander puhuu samanlaisesta kankeudesta medioiden ajattelussa. H?n on n?hnyt, miten ison tuskan alueita ovat perinteiset mediatoimitukset, jotka ovat tottuneet olemaan v?liss? palomuureina bisnekseen p?in. Niiden on vaikea sopeutua kilpailtuun maailmaan, jossa asoita voidaan tehd? tehokkaammin. H?n arvostelee hienotunteisesti my?s pessimistist? asennetta Googlen ja Facebookin puristuksessa:

- Suomessa on liikaa valitusta siit?, ett? rahat menee isoille kansainv?lisille toimijoille. Pit?isi pyrki? tekem??n hyvi? asioita ja hakea menestyst? sit? kautta.

Digitalisaatio tuottaa my?s k??nteit?, joita parhaimmatkaan vision??rit eiv?t ole kyenneet n?kem??n etuk?teen. Totuuden kohtalo on saanut kaikki h?mm?styksest? - tai kauhusta - polvilleen. Kun sosiaalinen media tuli, kaikki vannoivat entist? moni??nisemm?n maailman ja monimuotoisemman totuuden nimiin. Nykyinen vaihtoehtoisten totuuksien maailma ja totuuden arvon t?ydellinen h?vi?minen joidenkuiden silmiss? on tullut kaikille yll?tyksen?. 

T?m? ennalta-arvaamaton kehityskulku ei varmaan j?? viimeiseksi digimurroksen tarjoamaksi yll?tykseksi.

Juttu on julkaistu alunperin AVEK-lehdess? kev?t/2017