Koronapandemia, ty? ja yhteiskunta

Mit? koronapandemiasta opittiin? Ainakin se, ett? suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokyky on varsin hyv?. Korona ei romuttanut optimismia ja tulevaisuudenuskoa eik? taloutta tai ty?llisyytt?. Siihen on kuitenkin valmistauduttava, ett? suomalaisen yhteiskunnan vakautta, turvallisuutta ja kriisinsietokyky? koetellaan tulevaisuudessakin.

Vaikka Suomi selvisi koronapandemiasta v?hemmin vaurioin kuin suurin osa muusta maailmasta, katsottiin sitten kuolleisuutta, taloutta, ty?llisyytt? tai sosiaalista eriarvoisuutta, meill?kin yhteiskunnalliset erot syveniv?t pandemian aikana. Mahdollisuus tehd? et?ty?t? muodostui yhdeksi keskeisemmist? korona-ajan jakolinjoista. Tilastokeskuksen mukaan parhaimmillaan noin puolet suomalaisista palkansaajista teki et?ty?t? vuonna 2020; Euroopan elin- ja ty?olojen kehitt?miss??ti? Eurofoundin selvityksess? vastaava osuus l?henteli 60:t? prosenttia.

Ne, jotka pystyiv?t noudattamaan et?ty?suositusta, selvisiv?t koronapandemiasta parhaiten, kun taas tehtaissa ja palvelualojen l?hity?ss? pandemia aiheutti enemm?n ep?varmuutta ja ongelmia. Huonoimmassa asemassa olivat lomautetut ja ty?ns? tai yritystoimintansa menett?neet. Ty?llisyyden n?k?kulmasta pandemiasta kuitenkin selvittiin hyvin, eik? pel?tty? konkurssiaaltoa n?hty. Koronarajoitusten kohteena olleilla toimialoilla, kuten kulttuuri-, viihde- ja ravintola-alalla, valtion jakamat tuet helpottivat tilannetta.

Koronapandemia, samoin kuin suuret yhteiskunnalliset kriisit yleens?, kohdistui voimakkaimmin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Vakavan koronainfektion sairastaneiden ohella yksi pahiten poikkeusoloista k?rsinyt ryhm? olivat yksin?isyyteen eristetyt, kuten laitoshoivasta riippuvaiset i?kk??t, toimintarajoitteiset tai vammaiset henkil?t, joiden sosiaalisia kontakteja rajoitettiin tartuntojen ehk?isemiseksi. Jo ennen pandemiaa suomalaisten kokema yksin?isyys oli laajaa ja yleistyv??, mutta korona-aikana yksin?isyyden tunne lis??ntyi ja yhteydenpito yst?viin ja sukulaisiin v?hentyi, mik? kuormitti pahiten yhteiskuntamme heikoimpia.

Vaikeuksia kohtasivat tavalliset nuoretkin, joille korona-aika merkitsi nuoruuteen normaalisti kuuluvien sosiaalisten siteiden heikkenemist?. Korona-aikana monien nuorten kohtaamien ongelmien taustalla on ep?ilem?tt? ollut yksin?isyyden kokemus ja laajamittainen kokonaista opiskelijasukupolvea koskenut et?opetus. Vaikka korona kuritti ja koetteli monin tavoin, enemmist? suomalaisista onneksi s?ilytti uskonsa parempaan huomiseen ja luottamuksensa asiantuntijoihin kriisin k?sittelyss?.

N?ist? ja monista muista koronapandemian vaikutuksista voit lukea tarkemmin yhdess? Anne M?kikankaan ( Anne M?kikangas ) kanssa toimittamastani teoksesta Koronapandemia, ty? ja yhteiskunta – Muuttuiko Suomi? Kirja on toteutettu 41 asiantuntijan yhteisty?n tuloksena ja sen on julkaissut Gaudeamus Oy . Teos on kattava yleisesitys koronapandemian sosiaalisista ja inhimillisist? vaikutuksista. Se sis?lt?? runsaasti uutta yhteiskuntatieteellist? ja psykologista tutkimustietoa pandemian seurauksista sek? k?yt?nn?n suosituksia pandemian j?lkeiseen aikaan sopeutumiseen.