Kehittyv?n Espoon kunniaksi
Itse koen Espoon modernisaatiokehityksen todella tervetulleena. Vanha sanonta toteaa "kehity tai kuole". Viittaan t?ll? luonnolliseen modernisaatiokehitykseen, joka on v?ltt?m?t?nt? jos haluaa kehitt?? infrastruktuuria ja ylip??ns? uskoo edistykseen.
Itse voin jo useamman vuoden Matinkyl?ss? ja 33 vuotta Espoossa asuneena todeta, ett? kyll? valoisa ja terveen dynaamista el?m?? huokuva kaupunkiymp?rist? ruokkii yritteli?isyytt? ja tehokasta tekemisen meininki?, juuri sit? Suomi tarvitsee. Itse koen my?s positiivisena, ett? Kesko:n ja S-ryhm?n:n hypermarketit sijoitetaan keskelle tiivist? asutuskeskusta, johon p??see suoraan k?vellen ilman tarvetta auton omistukselle. T?m?h?n on suora k?denojennus perheellisille ihmisille, jotka eiv?t halua/tarvitse autoa oikeastaan yht??n mihink??n.
Vanha Tapiola on toki kulttuurihistoriallisesti merkitt?v?, mutta kielt?m?tt? ennen alueen keskustan uudishankkeita alkoi paikasta huokua vahva "rappioromanttinen" vivahde. Toivoisin todella Tapiolan uimahallinkin rakennusty?n vihdoin edistyv?n, jotta ihmiset p??sev?t taas polskimaan. Eik?h?n niihin rakennusarkkitehtisiin yksityiskohtiinkin olisi mahdollista saada aikaiseksi jonkinnn?k?inen konsensus. Ei kannata riidell? vain riitelemisen vuoksi. Muutosvastarinta taitaa olla joillekin ihmisille sis??nrakennettu ominaisuus. Onneksi Matinkyl??n on jo hyv?? vauhtia rakentumassa uusi uimahalli aivan Ison Omenan kupeeseen. Onneksi Tapiolassakin p??st??n viel? nauttimaan kollektiiivisesta liikunnallisuudesta. Keskusaltaaseen on rakennettu vallan mainio ulkoj??alue kaikille ilmaiseksi k?ytett?v?ksi. Ja toki Urheilupuisto takaa monipuoliset liikuntamahdollisuudet.
Yotubesta taitaa viel? l?yty? tragikoominen video Tampereen ratikka-hankkeen kunnanvaltuuston k?sittelyst? (https://www.youtube.com/watch?v=KUBaOJBslXc). Otan seuraavaksi irrallisen lainauksen videolta, jonka jokainen tulkitkoon omalla tavallaan; "?l? sekoita p??t?ni faktoilla tai ?l? h?mmenn? minua tosiasioilla...". Niin tai n?in, onneksi hanke p??si kuitenkin hyvin alkuun ja etenee. Tampere kehittyy muutenkin vauhdilla. Itse odotan innolla UROS-areenan valmistumista. Areenan sijainti on niin optimaalinen aivan parhaiden liikenneyhteyksien varrella, ett? ehk?p? saattaisin tulevaisuudessa k?v?ist? Tampereella katsomassa j??kiekkoa ex tempore. Areenan nimest? ollaan k?yty my?s debattia. Nimi tulee p??sponsorin nimest? ja tarkoittaa Universal Roaming Solutions. Anglismi syyt?kset ovat taas kerran ylimitoitettuja, samoin kuin ne toisetkin sukupulisidonnaiset viittaukset. El?mme globaalissa markkinataloudessa, jossa kansainv?lisill? yrityksill? on j?rkev?? olla helposti identifioivat nimet, enk? nyt viittaa pelk?st??n kirjainlyhenteeseen vaan siihen koko nimeen. Visio ja tahtotila pyrki? eteenp?in ja kasvaa modernien vaatimusten mukaiseksi mallikaupungiksi saa itselt?ni ainakin t?ydet pisteet. Eik?h?n Tampereen esimerkki toimi todellisena piristysruiskeena koko Pirkanmaalle.
Kaikki eiv?t pid? korkeista rakennuksista. Joidenkin mielest? ne ovat rumia ja pilaavat horisontaalista n?kym??. N?kemys lienee kiinni perspektiivist? ja yleisest? suhtautumisesta arkkitehtuuriin ja rakentamiseen. Ottaen huomioon maank?yt?lliset realiteetit erityisesti kasvukeskuksissa, korkealle rakentamiselle ei liene vaihtoehtoa, paitsi jos halutaan rakentaa asuntoja maan alle??. Palatakseni otsikon aiheeseen, olen sanoinkuvaamattoman onnellinen, ett? "Vanhan Matinkyl?n" rappiollinen ostari vihdoinkin revittiin maan tasalle ja tilalle rakennetaan korkeampia asuinrakennuksia. Yleiseen kaupunki-ilmeeseen liittyen my?s vanhojen kerrostalojen julkisivuremontit etenev?t kohtaisen vikkel?sti luoden n?in ollen esteettisesti miellytt?v?mp?? olotilaa. Moni varmasti kritisoi uusien asuntojen valtavan korkeaa hintaa ja miettii, ett? taas niille rikkaille tarjotaan mukavia sijoitusasuntoja. Turha kateus on mielest?ni ep?relevanttia. Olennaista kaupunkisuunnittelussa on tarjota kohtuuhintaista asumista eri alueilla my?s pienempi tuloisille. T?m? ei tietenk??n poista kaikkea omistusasumiseen liittyv?? asuntotuotannon mahdollisuutta. Itsekin "taloudellisesti k?yh?n?" pystyn kuitenkin arvostamaan ja nauttimaan korkealaatuisesta rakentamisesta ja sen tuottamasta esteettisest? nautinnosta rivikansalaisen/-kaupunkilaisen n?k?kulmasta.
L?nsimetron asemiin liittyv? kompleksisuus labyrinttim?isine kulkureitteineen on aiheuttanut paljon h?mmennyst? ja jopa suuttumusta. Kun rakennusvaiheet ovat viel? kesken, on t?ysin ymm?rrett?v??, ett? poikkeusreitit ovat ep?t?ydellisi?. T?m? on kuitenkin v?liaikaista ja vaikka valmiitkin kulkuyhteydet saattavat tuntua monimutkaisilta ensi alkuun, niin pienell? totuttelulla suunnitteluty?n erinomaisuus varmasti aukeaa ymm?rrett?v?sti. Ainakin se paljon puhuttu Tapiolan metroasema tarjoaa vaihtoehtoisia reittej? itse kauppakeskukseen. Luulisi valinnanvapauden olevan hyv? asia ja samalla "Kaikki tiet viev?t Roomaan". Aika monelle ihmiselle tuntuu olevan raskasta hyv?ksy? juurikin Tapiolan radikaalia muutosprosessia ja henkinen ahdistus saattaa muodostua ylitsep??sem?tt?m?ksi. Kaikkien ihmisten mielipidett? kunnioittaen totean kuitenkin, ett? neuvostoliittolainen mentaliteetti vaikkapa rakentamisen suhteen ei oikein kuulu nykyp?iv??n. Vanhat ja rumat rakennukset on syyt?kin purkaa pois ja luoda tilalle jotain ylev?mp??. Se mit? pidet??n kauneuden m??ritelm?n? on tietysti pohjimmiltaan subjektiivista ja jakaa mielipiteit?. Salaa toivon, ett? Tapiolan Heikintori puretaan mit? pikimmiten ja tilalle rakennetaan jos ei nyt uutta tornitaloa niin ainakin jotain sellaista, joka voidaan integroida ymp?rill? olevaan todellisuuteen. Kyll? minussakin asuu pieni nostalgikko sopivana annoksena. Tapiolan keilahallista on j??nyt pysyv?t ja hyv?t muistot vaikken ole siell? pitk??n aikaan k?ynytk??n. Kyseinen rakennus taitaa ainakin toistaiseksi sijaita tien toisella puolella "turvavy?hykkeell?".
Jos joku satunnainen lukija sattuisi tyrmistym??n kirjoittelustani ja pit?isi minua tuhoamisvimmaisena hirvi?n?, niin v??r?ss? olisi. Omastakin mielest?ni Tapiolassa on huikea m??r? kulttuurihistoriallisesti merkitt?v?? ja itsest??nselv?sti s?ilytt?misen arvoista rakennuskantaa. T?h?n kategoriaan kuuluu itse oikeutetusti Tapiolan kulttuurikeskus. Se seisoo edelleen juhlallisesti l?hestulkoon uuden Ainoan kauppakeskusalueen vieress? ja hallitsee omaa tonttiaan majesteetillisesti. T?ss? kontekstissa uusi ja vanha rakentaminen ovat sulassa sovussa ja harmoniassa kesken??n.
Tiivis rakentaminen ja palveluiden keskittyminen aiheuttavat v?kisinkin jollain aikav?lill? my?s ihmismassojen ja ruuhkan lis??ntymist?. T?m? on tunnusomaista suurkaupungeille vaikkei Suomessa yht??n sellaista olekaan. Jotkut n?kev?t p??kaupunkiseudun yhten? kokonaisuutena eli niin sanottuna metropolialueena. Suomen mittakaavassa se saattaakin pit?? paikkansa. Ihmiset, jotka ovat tottuneet rauhalliseen ja hiljaiseen asuinalueeseen ovat saattaneet hieraista pariin kertaan silmi??n erityisesti t??ll? Espoon Matinkyl?ss?. Itsek??n en nauti ihmismassojen keskell? oleskelusta ja viel? v?hemm?n n?in korona-aikaan. Jos mahdollista niin ruuhkahuippuja voi kuitenkin opetella v?lttelem??n. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista etenk??n ty?matkalaisille. Onneksi et?ty?mahdollisuudet ovat tautitilanteesta johtuen lis??ntyneet ja siit? saattanee tulla uusi normaali.
Hehkutin jo aikaisemmin Espoon kaupunkimuutoksen dynaamisuutta ja el?vyytt?. Se on tietyss? tilanteessa voimavara, mutta joissain toisissa olosuhteissa mahdollisesti haaste tai h?iri?tekij?. Kahden alle kouluik?isen lapsen is?n? el?m? urbaanissa sykkeess? toimii vallan mainiosti eli mielest?ni my?s perheellinen voi aivan hyvin el?? t?ysipainoista el?m?? keskell? vilkkainta Espoota. Tilanne saattaa muuttua suhteellisen nopeastikin erityisesti jos muutaman vuoden sis?ll? perhekomme olisikin 5-6 henkil??, kukapa tiet??. Haaveenamme on muuttaa jossain vaiheessa Turun seudulle Kaarinaan. P??kaupuniseutuun verrattuna voidaan puhua suoranaisesta maaseudusta. Termi saattaa kuitenkin luoda valheellisia mielikuvia. Todellisuudessa Kaarina on suhteellisen aktiivisesti kehittyv? kaupunki, jossa on varsin hyvin toimivat peruspalvelut aina p?iv?kodeista ja kouluista kirjastoon.
N?ist? peruspalveluista puheenollen, my?s ne ovat hyvin edustettuina niin Helsingin kuin Espoonkin ytimiss?. Ison Omenan kauppakeskus on t?st? malliesimerkki ja saanut Euroopan laajuista tunnustustakin palkintojen muodosssa. Yl?tasolla sijaitseva palvelutori tarjoaa niin kirjaston, neuvolan kuin terveysasemankin. Helsinkiin pystytetty kaupunkikirjasto Oodi tarjoaa kulttuuria ja sivistyst? aivan Musiikkitalon vieress?. Kulttuurin tukeminen ja mahdollistaminen on t?rke??. Silti kaikkea ei pid? sokeasti hyv?ksy? kyseenalaistamatta. Esimerkkin? mainittakoon surullisenkuuluisa Guggenheim museohanke. Hyvi? kysymyksi? ovat mm. miksi, kenelle ja miten. Uteliaana odotan millaisia rakennushankkeita Helsingin Etel?ranta ja Kaartinkaupungin satama-alue laajemmin saavat osakseen. Jotainhan siihen tyhj?lle tontille pit?isi rakentaa, vai mit?? N?m? aiheet lienev?t my?s tiukan poliittisen k?denv??nn?n keski?ss? ja lis?j?nnitett? aiheeseen tuonee tuleva pormestarikilpailu. Teht?v?ns? ensi kev??n? j?tt?v? Jan Vapaavuori on tunnettu aktiivisesta ja kunnianhimoisesta suhtautumisestaan isompiinkin infrastruktuuri- ja rakennushankkeisiin. Toivottavasti h?n pystyy tuomaan samaa tekemisen meininki? my?s uuteen teht?v??ns? Olympiakomiteassa. Kaiken keski?ss? on kehitys ja kunnianhimo. Ilman n?it? ominaisuuksia on vaikea p?rj?t? kovenevassa kilpailussa ja laadun tavoittelussa. Itse uskon, ett? m??r?tietoinen halu menestykseen ja kehitykseen heijastuu isoissa kollektiivisissa hankkeissa jokaisen kansalaisen eduksi. Suomi ei voi j??d? sivustakatsojaksi niin urheilussa kuin infrastruktuurin kehitt?misess?k??n.
Ja viel? lopuksi. En edusta kirjoituksessani mit??n puoluekantaa tai tietty? ideologiaa. Itse uskon kehitykseen ja eteenp?in pyrkimiseen. Suomen ja suomalaisten etu on l?ht?kohtaisesti ensisijaista, kun puhutaan maassamme vallitsevasta ja tulevasta hyvinvoinnista. T?m? ei ole kuitenkaan toiseuttavaa tai ket??n globaalisti poissulkevaa. Uskon, ett? maamme pystyy toimimaan esimerkillisesti niin ihmisoikeusasioissakin kuin yleisemminkin positiiviseen kehitykseen liittyviss? universaaleissa aiheissa. Universaalisuus on toki suhteellinen k?site ja puhunkin nyt omasta subjektiivisesta katsantokannasta liittyen l?nsimaiseen valistusajan ihanteisiin pohjautuvasta arvopohjaisesta ajattelumaailmasta. Todettakoon siis, ett? hyvinvoinnin lis??minen kaikille maailman ihmisille olkoon tavoittelemisen arvoinen asia. Kyyninen ilmaisu "Tie helvettiin on kivetty hyvill? aikomuksilla" korostaa mielest?ni kriittisen arvioinnin ja monipuolisen keskustelun tarpeellisuutta niin Suomessa kuin maailmallakin. Sananvapauden yll?pit?minen ja tukeminen on se kivijalka, jonka p??lle voidaan rakentaa muita hyveit?.
Kirjoituksessa k?siteltiin muutakin kuin Espoon rakennuskannan ja infrastruktuurin kehityst?. Pyrin kuitenkin yhdist?m??n ajatukseni laajempaan kehitykseen ja siihen liittyv??n hyvinvointiin liittyen. Itse olen arvoiltani maltillinen konservatiivi/liberaali konservatiivi, joka kannattaa ymp?rist?arvoja ja maltillista sosiaalista turvaverkkoa, jossa perustoimeentulo ja kohtuullinen hyvinvointi turvataan jokaiselle kansalaiselle.
Toivon, ett? Suomi olisi suvaitsevainen maa, jossa j?rkiper?inen/ty?pohjainen maahanmuutto n?hd??n mahdollisuutena eik? uhkana. Turvapaikanhakijoihin tulee suhtautua asianmukaisella kunnioituksella inhimillisist? l?ht?kohdista. Perussuomalaisilla on t?ss? vakava peiliin katsomisen paikka. Kaikenlainen ??riajattelu ja vihapuheen lietsonta tulisi kriminalisoida niin vahvasti, ett? siihen tulisi t?ydellinen loppu.
Vapaasti lainatakseni edesmennytt? John F. Kennedy?: "And so, my fellow Finnish citizens: ask not what your country can do for you—ask what you can do for your country."
(sana Americans korvattu sanalla Finnish citizens)
19.12.2020 Espoossa
Sven Saxén