Ilmastoriskit tuovat sis?isen turvallisuuden toimijoita yhteen j?rjestelm?tasolla

Ilmastonmuutos on yksi ihmiskuntaa koskevista suurimmista muutosvoimista nyt ja tulevina vuosikymmenin?. Globaalisti vuosi 2024 on osoittautunut kansainv?lisen mittaushistorian kuumimmaksi. Pohjoisen Euroopan vahvistunutta l?mpenemist? selitt?v?t etenkin alueen l?mpenev?t talvet. Vuonna 2023 luonnonkatastrofit aiheuttivat globaalisti USD 250 miljardin tappiot.

Ilmastonmuutos on my?s merkitt?v? turvallisuuskysymys. Se vaikuttaa luonnon katastrofien esiintymistiheyteen ja intensiteettiin ja sit? kautta moniin ihmisten perustarpeisiin kuten?ruokaturvaan ja puhtaaseen veteen. N?m? vaikutukset heijastuvat monin tavoin niin turvallisuuteen kuin viranomaistenkin toimintaymp?rist??n niiden kasvaessa maailmanlaajuisesti

Ilmastonmuutos on my?s Suomessa tunnistettu yhten? merkitt?v?n? sis?iseen turvallisuuteen vaikuttavana tekij?n?. Ilmastonmuutosten fyysiset vaaratekij?t voivat aiheuttaa akuutteja riskej? sis?iselle turvallisuudelle. T?m?n lis?ksi my?s siirtym?riskit sek? rajojen yli siirtyv?t ilmastoriskit voivat vaikuttaa sis?isen turvallisuuden toimikentt??n. Siirtym?riskit syntyv?t yhteiskuntien siirtyess? eri keinoin kohti tavoiteltua, v?h?hiilist? taloutta. T?m? siirtym? voi aiheuttaa erilaisia markkinoihin, s??telyn muutoksiin tai esimerkiksi hintoihin liittyvi? riskej?.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tapahtuvat riskit voivat erilaisten vaikutusmekanismien kautta aiheuttaa rajat ylitt?vi? riskej? my?s toisissa maissa. Globaalissa taloudessa yhteiskunnat ovat verkostomaisesti riippuvaisia toisistaan, ja rajojen yli siirtyv?t riskit voivat n?ky? esimerkiksi hankintaketjuissa ja heijastua pitk?lle. Kuivuuden vaikutus viljelyyn yhdess? maassa voi heijastua vientiruoan hinnan nousuna toiseen maahan.

Sweco toteutti Kriisinhallintakeskuksen tilaamana vuonna 2024 selvityksen, jonka tarkoituksena oli kehitt?? sis?isen turvallisuuden toimijoiden osaamista ilmastonmuutoksen vaikutuksista sis?asiainhallinnossa. Hankkeen aikana selvitettiin sis?asiainhallinnon ilmastoturvallisuuteen liittyv?n tiedon, varautumisen ja valmiuksien nykytilaa, vahvistettiin osaamista ja valmiutta tunnistaa sis?iseen turvallisuuteen vaikuttavia ilmastonmuutoksen uhkia sek? kehitettiin kyky? hy?dynt?? siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden tietoa ja systematisoida tiedonvaihdon kanavia. Hankkeessa kehitettiin my?s ty?kalu, jonka avulla sis?asiainhallinnon virkakunta voi tunnistaa ja analysoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia sis?asiainhallintoon.

Sweco toteutti selvityksen osana haastatteluja sek? j?rjesti syksyll? 2024 kolme yhteiskehitt?v?? ty?pajaa ilmastonmuutoksen ja sis?isen turvallisuuden teemoista. N?ihin osallistui laaja joukko keskeisi? tahoja sis?asiainhallinnosta, muilta hallinnonaloilta sek? ulkoisista sidosryhmist?.

Ilmastoriskit l?p?isev?t organisaatio- ja hallinnonalan rajat ja vaativat uudenlaista osaamista ja koordinaatiota

• Selvityksen pohjalta tehtiin seuraavat keskeiset havainnot:
• Sis?asiain hallinnonalalla on kokemusta etenkin fyysisten ilmastoriskien hallinnasta, kun taas etenkin rajojen yli heijastuvien ilmastoriskien hallinta, my?s kansainv?lisesti, on viel? alkutekij?iss?.
• Ilmastoriskeihin liittyv?n tiedon hy?dynt?minen ja prosessointi vaatii luotettavaa tietoa, osaamista tunnistaa olennainen tieto ja resursseja tiedon k?ytt?miseksi. Tarvitaan my?s taho, joka koordinoi hallinnonalalla ilmastoriskitiedon prosessointia ja hy?dynt?mist?.
• Siviilikriisinhallinnan ja pelastusalan kansainv?lisist? teht?vist? palaavien asiantuntijoiden ilmastoriskitiedon jalkauttamiselle kotimaassa on tarvetta, mutta prosessit tiedon hy?dynt?miseksi vaativat vahvistamista.

Yhteiset pelis??nn?t ilmastoriskien tarkastelulle

Selvityksess? korostui tarve kehitt?? ilmastoriskien huomioimisen systemaattisuutta sek? riskianalyysin poikkihallinnollisia prosesseja. Selvityksess? esitettiin nelj? keskeist? suositusta:

1. 1.Ilmastoriskitiedon koordinointia tulisi vahvistaa sille omistetun rakenteen avulla, hy?dynt?m?ll? joko sis?ministeri?n ennakointiverkostoa tai asettamalla tarkoitusta varten uusi ty?ryhm?.
2. 2.Ilmastonmuutosta koskeva riskianalyysi tulisi p?ivitt?? systemaattisesti ja poikkihallinnollisesti, kerran vuodessa tai kerran kolmessa vuodessa organisoitavan foorumin avulla. Kansallisen riskiarvioinnin prosessi tarjoaa t?h?n s??nn?llisen kehyksen.
3. 3.Nykyist? tarkempien ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevien n?k?kulmien sis?llytt?minen siviilikriisinhallinnan koulutukseen olisi resurssitehokas ja asteittainen tapa huomioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia siviilikriisinhallinnan koulutuksessa.
4. 4. Riskien tunnistamiselle tulee luoda yhteiset pelis??nn?t. Jaettu ilmastoriskien tunnistamisen ja k?sittelyn analyysity?kalu mahdollistaa yhten?isen ja tehokkaan ilmastoriskianalyysin p?ivitt?misen. Ty?kalu toimii yhteisen? alustana, jonka avulla sis?asiainhallinnolla on k?yt?ss? yhteinen menetelm? toimijoiden yhteen tuomiseksi, olennaisten ilmastoriskien tunnistamiseksi ja kokonaisvaltaisen riskianalyysin tuottamiseksi. Ty?kalun tietojen p?ivitt?misess? on hyv? huomioida tuorein kansainv?linen tutkimustieto ja kuulla keskeisi? suomalaisia tutkimuslaitoksia.

Ilmastonmuutoksen tarkastelu kokonaisvaltaisesti turvallisuuskysymyksen? on kansainv?lisestikin viel? alkutekij?iss?. T?lle ty?lle on Suomessa olemassa kuitenkin hyv?t edellytykset ja asiantuntemusta. STOPPI-hankkeen pohjalta kannustamme sis?asiainhallintoa sek? muita toimijoita jatkamaan ty?t??n aiheen parissa.

Suvi Peltoniemi, [email protected]

Kirjoittaja toimii vanhempana asiantuntijana Swecon vastuullisuuskonsulttina.