Helsinki on ollut alusta jo vuodesta 1550
Mikko Rusama
?????????????? ???????????????? | ???????????? & ?????????????? ???????????? ???????????????????? ?????? ????????????????????????????
Ty?huoneeni ikkunasta n?kyy kauppatori. Uskon, ett? Helsingiss? on ollut jonkinlainen tori heti kaupungin perustamisesta asti. Tori mahdollistaa myyjien ja ostajien kohtaamisen. Olisi tehotonta, jos tuotteet joutuisi myym??n tai ostamaan kymmenist? eri paikoista.
Kaupungin rooli on tarjota tilat torikojuille ja siivota tori markkinoiden j?lkeen. Staran autot pesev?t torin markkinahumun j?lkeen.
Torin lailla kaupungin rakennukset ja julkiset tilat, esimerkiksi puistot ja nuorisotilat toimivat alustoina erilaisille tapahtumille.
Helsingin kaupunkistrategiassa sanotaan:
Helsinki on paitsi palveluorganisaatio my?s alusta ja maailman edistyksellisin julkisen sektorin ekosysteemi.
Voiko Kaupunki olla alustantarjoaja my?s digitaalisessa maailmassa, jossa ei ole fyysisen maailman rajoja?
Voiko Kaupunki toimia alustatalouden avittajana?
Alustatalous tarkoittaa liiketoiminnan organisoimismallia, joka mahdollistaa palveluiden tehokkaan skaalautumisen. Alustatalouden ydinajatuksia on:
- Mahdollistaa suora interaktio eri toimijoiden v?lille. Sen sijaan, ett? yritys pyrkii omistamaan koko arvoketjun, valtaa annetaan arvoketjusta my?s 3. osapuolille
- Verkostovaikutuksen ansiosta jonkun osapuolen saama arvo kasvaa, kun toisen osapuolen m??r? kasvaa. Esimerkiksi Facebook on sit? arvokkaampi sinulle, mit? enemm?n yst?v?si sit? k?ytt?v?t. T?st? seuraa, ett? Facebookista tulee entist? huokuttelevampi my?s mainostajille. Maailman viisi arvokkainta yrityst? – Apple, Amazon, Google, Microsoft ja Facebook – ovat kaikki digitaalisia alustoja, jotka ovat hy?tyneet positiivisesta verkostovaikutuksesta. Verkostovaikutus toimii my?s toisin p?in.
- Digitaalinen alusta mahdollistaa k?yt?nn?ss? rajattoman globaalin skaalautumisen. Digitaalisia resursseja on yleens? helppo muokata ja kopioida ja rajakustannus niiden luomiseksi on l?hell? nollaa.
Menestyv? digitaalinen alusta ei synny sattumalta. Olen pohtinut mink? roolin Kaupunki voi ottaa alustataloudessa:
- Omistaja (Owner) – haluaako Helsinki olla alustan omistaja, kuten Facebook tai Google?
- Toimittaja (Supplier) – tarjoaako Helsinki erilaisia kyvykkyyksi?, kuten Facebook Connect?
- Tuottaja (Producer) – mit? olemassa olevia alustoja Helsingin tulisi hy?dynt?? tuottajan roolissa? Esimerkiksi MyHelsinki-minisovellus toimii Tencentin somepalvelu WeChatin sis?ll?. Eli Helsinki hy?dynt?? olemassa olevaa alustaa, jolle se tuottaa uuden palvelun
Tyypillinen alustatalous rakentuu digitaalisten ohjelmistojen varaan. Kaupungilla on paljon my?s fyysisi? resursseja ja alustoja. Kuinka n?it? voisi yhdist?? tehokkaammin digitaalisiin alustoihin?
Mit? ajattelet kaupungin roolista alustataloudessa? L?het? ajatuksesi minulle [email protected]. Katso my?s blogini: cdofromhel.fi #cdofromhel
CEO at Business Executive Education Research Oy
4 年Helsingin rooli riippunee alustan k?ytt?tapauksesta. Tekstiss? oli esimerkki tuottajan roolista WeChatin yhteydess?.? Toinen esimerkki voisi olla alustan omistajuudesta: Kaupallista ja kaupungin vanhuksille ja vammaisille toimittamaa kotihoitoa voisi t?ydent?? vapaaehtoisten toimittamat palvelut (kauppa ja muu asiointi, sosiaalinen kanssak?yminen, kotiaskareet, ym,.). Kaupungin omistama alusta saattaisi osapuolet yhteen, organisoisi ty?t?, valvoisi ty?n laatua/tekij?iden mainetta, limitt?isi ty?t? kotipalveluyritysten kanssa, pit?isi huolta laskutusperusteista (jos t?ss? liikuteltaisiin rahaa), ….. T?m? alusta helpottaisi samalla yksin?isten vapaaehtoisten ja samoin yksin?isten avun tarvitsijoiden kohtaanto-ongelmaa.? ?
Leading Customer Partnerships at VTT. Igniting new business and driving tested solutions to fruitful markets. Research, Development & Innovation, Design Governance, Go-to-Market, Commercialisation.
6 年Jouni, jatkan luomalla ainakin yhden uuden kysymyksen: Onko kaupungin teht?v? tuottaa alusta itselleen ja mik? voi olla sen kaupallinen arvo? Ainakin tekniseen yll?pitoon ja kehitt?miseen tarvittava varallisuus pit?isi saada markkinoilta, sill? muuten kasvatetaan vain kuluja. Kaupunki voi olla toimittaja tilanteessa, jossa suurelle osalle kaupunkilaisia voidaan tuottaa asumista ja ty?ntekoa helpottava palvelu. Kaupunki voi oikein hyvin olla tuottaja ja sen hy?tyn? on suuri m??r? erilaisia kaupunkilaisia helpottavia palveluita. T?ll? mallilla kaupungin omat kulut?eiv?t kasva,?koska palvelut tuottaa Mikon mainitsemat 3. osapuolet. ??
Chief Growth Officer | Sales & Marketing, Profit & Loss, International Business, Strategy, Top Line Growth
6 年Kerrassaan hyv?? ja inspiroivaa pohdintaa. En sano, ett? minulla olisi kaikkiin kysymysmerkkiin p??ttyviin lauseisiin valmis vastaus t?ss? ja nyt. Lis?haasteen tuo mielest?ni viel? Helsingin kansallinen merkitys p??kaupunkina. Sen tulee voida ottaa roolia omien rajojensa ulkopuolella ja kyet? palvelemaan laajemminkin kuin omien asukkaidensa osalta.