Death Valley innovation challenge

“Decisions should be based on facts, objectively considered what I call the fact-founded, thought-through approach to decision making.” Managing Director, Marvin Bower, McKinsey 1950 – 1967.

Innovaatioiden ja teknologisen kehityksen rooli kansantaloudessa ja tuottavuudessa tulisi k?yd? viel?kin laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Suomen ajautuminen yh? kauemmaksi teknologisesta kehityksest? vain muiden kehitt?m?n soveltajana uhkaa johtaa koko yhteiskunnan perusinfrastruktuurin rapautumiseen ja oman uuden kehittymiskyvyn romahtamiseen. Vuoden 2018 nobelisti Romer talouskasvun teorian ml. Aghion ja Howitt (ns. endogeeninen n?k?kulma) mukaan kansakunnan kasvukyky perustuu sen kehitt?mien omien innovaatioiden ja teknologioiden kaupalliseen menestykseen. Suomessa toistetaan virheellisesti soveltamista ja hy?dynt?mist?, jotka vain k?yt?nn?ss? kasvattavat teknologia- ja innovaatiovelkaa. T?m?n voi kiteytt?? professorin Romerin sanoihin ”The more we know, the easier it gets to discover.” Talouskasvun uudessa ajattelussa juuri osaaminen ja luomisen avulla saavutettu uusi tiet?mys ovat luovan tuhon ytimess?. Luova tuho ja uudistuminen tapahtuvat vain aktiivisen oman tekemisen ja kehitt?misen kautta tapahtuvan uudistumisen kautta eli kulkemalla kuoleman laaksossa ja selviytym?ll? sen haasteista. Luovassa tuhossa T&K panokset mahdollistavat olosuhteiden, kilpailun ja kulutuksen muutokset. T&K panostusten laiminly?nti avaa kilpailijoille ja t?ysin uusille toimijoille mahdollisuuden luoda uusia kilpailun tasoja, n?k?kulmia, ymp?rist?j? ja olosuhteita joihin reagointi voi olla liian kallista tai jopa mahdotonta. Yhteiskunnassa, joka ei ymm?rr? oman kansallisen luovan teknologiakyvyn ja -sivityksen merkityst? on l?hes mahdotonta menesty? yh? kiristyv?ss? globaalissa kilpailussa.

"You cannot have economic growth without engineering." prof. C. Juma, Harvard Kennedy School

Mit? yliopistotasoinen laaja ja moderni "engineering" on "osaamisena", "kielen?" "taitoina" ja "kyvykkyyten?" kansatalouden, elinkeinoel?m?n ja yhteiskunnan n?k?kulmasta tarkasteltuna. Matemaatikko, lentokonesuunnittelija, fyysikko ja insin??ri Theodore Von Karman "Engineers create the world that never was." on tuttu lause ja kuvaa luovuutta, ihmisyyden ja ymp?rist?n laajaa huomiointi, suunnittelutaitoa kehitt??, muokata ja parantaa, ja ty?t?, jonka tuloksena t?ysin uuden tuotteet, palvelut ja j?rjestelm?t syntyv?t, kehittyv?t ja muuntuvat eri tarpeiden ja vaatimusten mukana. Kansallinen "engineering" kyky on vastaus yhteiskunnan suuriin, monimutkaisiin ja pirullisiin ongelmiin sen reaaliel?m?n arvoa luovan ratkaisukeskeisen ja k?yt?nn?llisen l?hestymistavan johdosta. "Engineering" vaikutuksilla on ollut keskeinen rooli yhteiskunnan kehittymisess? ja yh? suurempi rooli talouskasvun ja kest?v?n kehityksen turvaajana koko ihmiskunnan n?k?kulmasta.

Insin??riosaamisella on merkitt?v? vaikutus yhteiskumman keskeisten ja perustan luovien infrastruktuuri rakenteiden suunnittelijoina ja rakentajina. Infrastruktuuri toimii yhteiskunnan muun kehityksen alustana ja vaikuttaa merkitt?v?sti tulevaisuuden kehittymiskykyyn. Laiminly?nnit insin??riosaamisessa ja -taidoissa johtavat ns. tekniseen velkaan ja riskien kasvamiseen talouden ulkoistumisesta puhumattakaan. Taloustieteilij?t ovat aina Adam Smith ajoista todenneet yhteiskunnan teknologisen infrastruktuurin vaikuttavan merkitt?v?sti tuottavuuden kehittymiseen sit? enemm?n mit? integroidumpi ja tiiviimpi on omien paikallisten yritysten oman teknologian kehitt?minen ja kaupallistaminen. Strategisten uusteollistavien infrastruktuuri-investointien kaksinkertaistaminen kasvattavat kansantalouden BKTta yli 10% todetaan tutkimuksessa.

Insin??rikyvykkyyden ja -osaamisen saatavuudella on merkitt?v? rooli talouksien pyrkiess? kasvamaan, muuntumaan ja kehittym??n globaalin muutoksen tahdissa tai jopa siihen vaikuttaen passiivisen seuraamisen sijaan. Osaamisen ja ymm?rryksen saatavuudelle on vaikutus koko yhteiskunnan el?m?n, elinkeinojen, energian, ruuan, palveluiden, terveydenhuollon, turvallisuuden, kommunikaation ja kouluksen laatuun.

Insin??riosaamiselle, -taidolle ja -kyvykkyydelle ei ole olemassa yht? yleismailmallista m??ritelm?? tai k??nn?st? eri maiden v?lill?. Ongelmaksi muodostuu "insin??ri" oppiarvotason- ja aineksen m??rittely kansainv?lisesti, sill? joissakin maissa jo teknikkotasoinen koulutus riitt??, kun taas osassa vaaditaan useampia vuosia laajempi yliopistotasoinen koulutus. Toisaalta ei teknisten alojen oppialam??ritelmiss? my?s luonnontieteet, matematiikka, fysiikka ja kemia lasketaan "insin??ri" tieteiksi mitk? ei ole tieteen filosofian m??ritelm?n mukaan ole oikein, koska n?ill? kaikilla on oma roolinsa ja arvonluonnin n?k?kulma "tiedon" ja "talouden" tuloksen luonnissa yhteiskunnassa. Insin??ri n?k?kulma ei my?sk??n tulisi olla "science" n?k?kulmalle alisteinen kuten esim. Suomessa on p??ssyt k?ym??n. Suomessa "engineering" n?k?kulmaa johtavatkin nyt emm?n luonnontieteeen fyysikot ja matemaatikot kuin insin??rit.

Kest?v?n insin??riosaamisen, -taitojen ja -kyvykkyyden saavuttaminen vaatii merkitt?vi? ja viisaita yhteiskunnan julkisia ja yksityisi? investointeja. Yksityisen sektorin ja keksij?iden rooli on kaupallisten innovaatioiden kehitt?misess? 80% tasolla ja aivan merkitt?v?. Kriittisen ja uuden strategisen insin??riosaamisen, -taidon ja -kyvykkyyden kehittymisess? valtion kehityshankkeisen ja -ohjelmien sek? koulutusohjelmien rooli on aivan keskeinen erityisesti maltillisen T&K investointi tason kehittyviss? talouksissa. N?iss? kehittyviss? talouksissa suurten ja pitk?kestoisten uusteollistamisinfrastruktuuri hankkeiden rooli on merkitt?v? osaamispohjan valmistamisessa, arvokkaan hiljaisen tiedon synnytt?misess? ja teollisen pohjan laajentamisessa.

Kansainv?listen insin??riosaamisen ja -menestyksen barometreiss? maat, joilla on laaja-alainen ja mittava keksij?iden ja yritysten toteuttamana T&K toiminta menestyv?t. Kansallisissa innovaatioj?rjestelmiss? yliopistojen rooli innovaatiomenestyksen taloudellisessa saavuttamisessa on vain 20% kokoluokassa yritystoiminnan vastatessa 80% toiminnasta. Valtion yksi keskeisist? rooleista on resurssien ohjaaminen ja allokointi sek? yksitt?isten hankkeiden integrointi laajemmiksi ohjelma kokonaisuuksiksi todellisten ja vaativien haasteiden ratkaisemiseksi osana todellista yhteiskunnan toimintaymp?rist??, joissa mahdollistetaan tuotannollisen, teknologisen ja markkinallisen kyvykkyyden kehittyminen. Kansainv?lisen taloustutkimuksen mukaan osaavan ja oikeataitoisen ty?voiman tarjonnalla on merkitt?v? vaikutus yritysten investointihalukkuuteen alueella yhdess? pitkien PPIT kehitys- ja uusteollistamisohjelmien kanssa. 

Talouskasvun, T&K:n ja innovaatiopolitiikan evangelista,

Mika

PS: Tutkimuksen laajemman esittelyn voi tilata allekirjoittaneelta.